The Cranberries - Zombie
Mä ajauduin kuuntelemaan tätä kappaletta ekaa kertaa viime maaliskuussa. Se kutsui mua jo silloin, mutta jäi sitten taka-alalle, koska siihen aikaan löysin muutakin mielenräjäyttävää musiikkia ja mulla oli kaikkia juttuja meneillään.
Nyt The Cranberries nousi uudelleen vahvasti esiin, kun laulaja Dolores O'Riordan kuoli 46 vuotiaana. Mä tunnen yllättävän paljon surua häntä kohtaan, vaikka en pahemmin ollut tähän päivään asti kuunnellut hänen musiikkiaan. Pitääkö mun aina odottaa, että mahti artisti kuolee, ennen kuin alan kuunnella hänen musiikkiaan?
Mä jotenkin kunnioitan Doloresia. Hänestä näkee, että hän tunsi elämänsä aikana paljon maailman tuskaa. Ja kun se tuska siirtyy ihmisen tunnekehoon, aiheuttaa se erilaisia fyysisiä kipuja ja lopulta sairauksia. Tosin Doloresin kuolema tuli täysin odottamatta.
Ja ei hyvänen aika tuota ääntä! Upea ja uniikki. Jotenkin rakastan sitä, miten hän saman laulun aikana kuulostaa sekä hennolta ja pehmeältä että kovalta ja vihaiselta. Tykkään tavasta, jolla Dolores esiintyy videoissa, ja kappaleiden sanoitukset ovat tosi syvällisiä. Kiitos Dolores O'Riordan. Kiitos kaikesta hyvästä mitä olet tehnyt maailman eteen omalla valloittavalla valollasi. ♥
Kävin tietenkin katsomassa myös Doloresin syntymäkarttaa ja huomasin, että minun Mars on konjunktiossa hänen Aurinkonsa ja Venuksen kanssa. Sen takia näen hänessä paljon itseäni ja arvostan häntä ihmisenä (ja sieluna). Viime aikoina on tullut vastaan paljon musiikkia, joka on herätellyt omaa Marsiani.
Muita Cranberriesin kappaleita, joita olen nyt kuunnellut:
Animal Instinct
Promises
