Leijona-vappupallo on hymyillyt niin aurinkoisena koko toukokuun. Hänen katsominen saa hyvälle mielelle.
Tom ja Maisa ovat olleet tosi rakastavia ja huomaavaisia minulle. Kissan silittäminen pelastaa jokaisen aamun.
Teimme lettuja, ja ne maistuivat loistavalle mansikkahillon kanssa. Magnumin rasperry swirl -jäätelö on maukas elämys.
Youtubesta on ollut hauska katsoa kissavideoita ja listauksia suosituimmista lauluista eri vuosilta. Tykkäsin myös katsoa "Avara luonto: Ihmeellinen Aasia", joka löytyy yle areenasta. Ihan uskomattoman älykkäitä ja sympaattisia eläimiä!
Minun innostus Euroviisuja kohtaan loppui tänä vuonna jo siinä vaiheessa, kun suosikkini eivät päässeet jatkoon ekoissa semifinaaleissa. Sen jälkeen tunsin pientä innostusta Erikan semifinaaliesiintymisestä, ja finaali oli aika plääh.
Olen ollut tuomariston ankara kritisoija ja vaatinut tuomariston poistamista jo vuosia. Heti finaalin jälkeen Tom nerokkaana totesi, että tällä kertaa tuomaristo pelasti viisut. Jos Israel olisi voittanut, muut maat olisivat saattaneet boikotoida Euroviisuja ja jättäneet osallistumatta Israelin viisuihin niin, että koko kisa oltaisiin voitu perua ensi vuonna. Israelin esitys oli visuaalisesti todella kaunis, ja laulaja oli lavalla kuin musta enkeli, mutta se laulu itsessään on todella huono. Ei todellakaan mikään voittobiisi. Näen kyllä mahdolliseksi, että Israel jotenkin sabotoi äänestystuloksia.
Kun pelkäsi Israelin voittoa, Itävallan voitto ei tunnu niin pahalta pettymykseltä. Itse tosiaan en olisi laittanut Itävallan biisiä jatkoon semifinaaleista, joten se paljastaa, miten innoissani olen tästä voittajasta. Kyllähän se tyyppi laulaa hyvin, ja laulun sanoma on ihan samaistuttava (varsinkin kaikille muille viisuosallistujille, jotka eivät voittaneet tai päässeet edes semifinaaleista läpi xD). Se laulu on kuitenkin niin tylsä, etten vapaaehtoisesti ikinä jaksaisi kuunnella sitä.
Israelin ja Viron menestyminen "huonoilla esiintymispaikoilla" todistaa, ettei sillä esiintymispaikalla ole oikeasti väliä. Kyllä miltä tahansa paikalta voi saada ääniä, jos niitä lauluja halutaan äänestää. Viron saamat tuomariäänet yllättivät paljon. Millä perusteella niitä annetaan, kun ukkeli ei osaa laulaa? Tuntuu edelleen, että Euroviisut on suunniteltua peliä, jossa valitaan voittaja etukäteen ja koitetaan kätkeä se niin, ettei yleisö suuttuisi.
Erika ei päässyt top10-sijoille, mutta hän sai yleisöääniä kuitenkin yhdeksänneksi eniten. Yleisön antamat 0-äänet Sveitsille todistavat, ettei Sveitsi ansaitse korkeaa sijaansa, ja oikeasti 10. paikka kuuluu siis Erikalle. Oli hauska nähdä pettyneet juontajat, kun Sveitsin saamat pisteet julistettiin.
---
Oma top 10
Kokosin oman top10:n kaikista osallistujista ajatellen heidän parasta esiintymistään. En katsonut esityksiä uudestaan jälkeenpäin ja pohtinut järjestystä sen pohjalta. Finaalissa esiintyneet ovat etulyöntiasemassa, kun ne ovat tuoreesti muistissa ja saivat eniten toistoja ja näkyvyyttä. Jos jotkut finaalin ulkopuoliset esiintyjät olisivat päässeet finaaliin, olisivat he todennäköisesti nyt korkeammalla sijalla.
Finaalissa esiintyvät ihmiset on paksunnettu. Jos haluat katsoa astromerkit videolta, suosittelen ESC Giorgion videota, jota itsekin käytin lähteenä tätä postausta tehdessä.
Puhun tekstissä länsimaisesta ja intialaisesta astrologiasta. Länsimaisesta astrologiasta puhuttaessa käytän tuttuja horoskooppimerkkejä, ja intialaisesesta astrologiasta puhuessani käytän nakshatroja.
Varsin kiinnostavaa, että tänä vuonna meni selvästi jatkoon paljon ryhmäesiintyjia, minkä vuoksi valtaosa listauksen nimistä on finaalissa. Maamerkit Härkä ja Neitsyt kokivat suurimmat tappiot. Kauristakin edustaa vain yksi automaattisesti finaaliin menevä kilpailija.
Määrällisesti tulimerkkejä (Oinas, Leijona, Jousimies) on eniten. Tuntuu, että tulimerkkien tuomaa hassuttelua ja iloa on arvostettu paljon tänä vuonna. Miettii Ruotsin saunameininkejä, Maltan jumppapallo-show'ta ja Islannin iloista veneilyä. Leijonan edustajilta iloa tosin ei ole irronnut, mutta esim. Kreikan esiintyjä onkin Ketun värittämä Magha-nakshatran edustaja.
On iloista huomata, miten Kalat ovat nousseet erittäin menestyneeksi merkiksi viimeisten vuosien aikana. Joka vuosi on ainakin yksi menestyjä top10:ssä: Bambie Thug, (Marcus & Martinus), Tvorchin Andri Hutsyljak, Cornelia Jakobs ja Zdob și Zdubin Mihai Gîncu. Tänä vuonna tämän menestyneen paikan ottaa Suomen Erika Vikman ja Norjan Kyle Alessandro!
---
Olen tänään ja eilen miettinyt Erikan Shatabhisha-nakshatraa, ja koen suurta tarvetta jakaa nyt nämä pohdinnat! Shatabhisha-nakshatra kuuluu intialaisessa astrologiassa Vesimiehen merkkiin.
Claire Nakti teki luovien ihmisten nakshatra-tutkimuksen muutama vuosi sitten, ja kaikista menestynein taiteilija-nakshatra oli juuri Shatabhisha. Heille on kautta histrorian tyypillistä kehittää uusia oivalluksia ja oppeja, mitä muut taiteen harjoittajat käyttävät edelleen. Nämä oivallukset liittyivät muistaakseni mm. valon ja varjon oppeihin ja mittasuhteisiin.
Shatabhishaa ohjaa Rahu, joka on innovatiivinen, tulevaisuuteen suuntaava ja etsii jatkuvasti ilmaista asioita tavoilla, mitä ei ole vielä ennen nähty. Tästä luomisvoimasta johtuen uskonkin, että Erika on todella taitava luomaan jotain mahtipontista ja näyttävää. Hänellä on aina ollut vahva visio UMK:ssa ja Euroviisuissa siitä, millaisen esityksen hän haluaa tehdä. Uskon, että hänellä on potentiaali innostaa koko Euroviisuja ajattelemaan uudella tavalla, mikä on mahdollista.
Erika on edelläkävijä, minkä takia maailma koittaa "hillitä" häntä, koska se ei vielä ymmärrä häntä. Erika valitti, miten youtube piilottaa hänen umk-videotaan, ja Ebu yrittää rajoittaa häntä toteuttamasta hänenlaistaan esiintymistä. Shatabhishaa ja Rahua ei kuitenkaan pysäytetä, ja Erika löytää tiensä.
Erika oli tosi mahtava ja upea! Hän ylitti kaikki odotukseni ja voitti minut 100% puolelleen! Tämä oli koko toisen semifinaalin paras esitys, ja mielestäni Erika on yksi vahva ehdokas voittamaan koko Euroviisut. Erikalla on hyvä maku näyttävän show'n luomiseen, mikä vieläpä erottuu muista! Ihailin sitä, miten hän täyttää koko lavan, vaikka on täysin yksin. Siitä huolimatta Erika teki esityksestään mahtipontisen! (Muilla kilpailijoilla eksyy katsomaan taustakuvia, ja se visuaalinen puoli on elämys, eikä niinkään itse ihminen tai laulu.)
Listaan tähän omat suosikkini, jotka olisin halunnut nähdä finaalissa:
Oli vaikea valita omia suosikkeja, kun usein mahtavalla esityksellä oli keskinkertainen laulu. Niistä lauluista, joista alun perin pidin, ilmeni sellaista informaatiota, että kiinnostukseni niitä kohtaan lopahti. Lopulta tuntui, että listan sijat 3-10 olivat kaikki aika samantasoisia. Toivottavasti "pätevien" ja tylsien laulujen putoaminen tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa sellaisia "tuomarison suosikki" -lauluja ei tehdä enää Euroviisuihin.
Ensimmäinen semifinaali kuvastaa loistavasti sitä, mitä Euroviisut ovat. Päälimmäisiksi tunteikseni nousivat suuri pettymys ja vihastuttava masentava kokemus. Turhanpäiväisiä esityksiä pisteytetään liikaa, ja nerokkaat mestariteokset jäävät vaille arvoa. Tällaista pahaa mieltä odotan myös päätapahtumalta lauantaina, kuten jokaikisenä vuonna.
Vihaan sitä, miten Ruotsia huomioidaan juontohetkissä. Sveitsi voisi hiukan miettiä, millä tavalla haluaa antaa arvoa itselleen, eikä kuunnella ja toteuttaa mitä joku ruotsalainen euroviisupomopölvästi ehdottaa. Se saa minut vihaamaan Ruotsia vain enemmän. Sveitsille vielä terveisiä, että esitysten toteutus oli huonompaa kuin mitä Euroviisuissa on viime vuosina nähty.
Ekoissa semifinaaleissa esiintyi monia potentiaalisia alkukuunteluun pohjautuvia suosikkejani. Se ei ole hyvä asetelma, kun mukana oli myös sympatiaa herättävä Ukraina + Portugali, jonka kuolettavan tylsät kappaleet ovat viime vuosina aina päässeet finaaliin. Nämä surkeat kappaleet tietenkin veivät paikat joiltain paremmilta, ja kaiken järkytyksen maksimoimiseksi myös Viro luokattoman huonolla laulusuorituksella meni jatkoon. Ja minä en edes ole kiinnostunut taitavasta laulutaidosta yleisesti ottaen.
---
Mikäs olisikaan paras "ratkaisu" pettymyksiin kuin luoda oma listansa. Nämä esitykset olisin halunnut nähdä lauantain finaalissa:
Erityisen innoissani olen Puolan esityksen näkemisestä finaalissa! Siinä on tärkeä aihe maapallon ja Gaian hyväksikäytöstä. On upeaa, miten Justyna laulaa äitimaan näkökulmasta. Olin erittäin vaikuttunut ja täyttynyt sisältäpäin tätä esitystä ihaillessani.
---
Norjan ja Kylen biisi on erittäin voimaannuttava ja inspiroiva. Rakastan näitä sanoja: "I feel a spark inside me / I don't need saving / 'Cause I'm my own lighter". Todella mahtavaa nähdä hänet finaalissa!
---
Kroatia on minun ykkössuosikki kaikista näistä lauluista. En nähnyt sitä edes vaihtoehdoksi, ettei se olisi finaalissa. Olin väärässä. Minulle on erittäin tuttu mielentila tuollainen myrkkykakun leipomishetki, kun epäoikeudenmukaisen tilanteen aikana pitää esittää olevansa ystävällinen kakunleipoja, mutta oikeasti mielessä onkin katkeruus. Sitten tarjoaa kaikille sitä myrkyllä ja vihalla valmistettua kakkua. En puhu ainoastaan leivontahetkistä, vaan kaikenlaisista elämän tilanteista. Valtaosa ei ilmeisesti tähän samaistu, kun Kroatialta jäi finaalipaikka saamatta.
---
Belgian esitys oli todella upea myös, ja Sebastianin laulutaidot ovat vaikuttavat! Olin tosi innoissani alkuesityksen visuaalisista silmien kuvista. Olin suorastaan lumoutunut siinä kohtaa, kun Sebastian lauloi olevansa sokkelossa ja halusi jäädä sinne. Koko esitys oli kuin sekasortoinen alitajunta.
---
Arvostin eniten sellaisia kappaleita, jotka saivat minut tuntemaan jotain ja pysähtymään hetkeen. Välillä lauluissa tunteita ilmaistaan sanoin niin nerokkaalla keinolla, että saa vain ihailla, vaikuttua ja todeta, etten olisi itse osannut löytää jotain niin kaunista ajatusta ilman sen laulun kuulemista. Musiikki on ajatusten terapiaa, ja mielikuvat ja ajatukset heijastavat jotain itsestä ja omasta potentiaalista.
Viime vuonna en ehtinyt kirjoittaa toisesta semifinaalista. En ole varma, miten käy tänä vuonna. Olisi kivaa ehtiä.
Copilotin ansiosta nakshatra-tutkimus oli vaivattomin ja tarkempi kuin ikinä. Tämä listaus on kuitenkin suuntaa antava arvio eikä täysin varma totuus. Sain selville ihmisten syntymäpäivät ESC Giorgion videosta. Teen vielä toisenkin postauksen, jossa listaan henkilöiden länsimaiset aurinkomerkit.
Euroviisujen 2025 esiintyjien aurinko-nakshatrat: ♈Ashwini: Lauren Byrne (Iso-Britannia), Gabriele Ponte (San Marino), Nina Zizic (Montenegro), Gabriēla Zvaigznīte (Latvia) ♈Bharani: Johannes Pietsch (Itävalta), Kolë Laca (Albania) ♈♉Krittika: Red Sebastian (Belgia), Mariam Shengelia (Georgia) ♉Rohini: Klemen Slakonja (Slovenia), Hálfdán Helgi Matthíasson (Islanti), Pargev Vardanyan (Armenia) ♉♊Mrigashira: Charlotte S (Iso-Britannia), Kate Slisane (Latvia), Asnate Rancāne (Latvia)
Ardra, Punarvasu: - ♋Pushya: Annemarija M (Latvia), Justyna Steczkowska (Puola)
Ashlesha: - ♌Magha: Klavdía Papadopoúlou (Kreikka), Emilija (Liettua), Hasan Heydar (Azerbaidžan), Attila Bornemisza (Saksa) ♌Purva Phalguni: Beatriçe Gjergji (Albania)
♌♍Purva Phalgini tai Uttara Phalguni: Adam Pavlovcin (Tsekki), Emmy (Irlanti)
♌♍Uttara Phalguni: Claude Kiambe (Alankomaat) ♍Hasta: Stefan Zdravkovic (Serbia), Arif Imanov (Azerbaidžan), Zoë Më (Sveitsi)
♍♎Chitra: Melody (Espanja), Lucio Corsi (Italia), Holly Hull (Iso-Britannia),
Espanjan tämän vuoden Euroviisu-esiintyjän kappale on Esa Diva, mikä suomalaisena tietenkin huvittaa. Tänään herätessä sain nerokkaan idean pyytää tekoälyä piirtämään suomalaisen keski-ikäisen Esa-nimisen diivamiehen:
---
Tässä on tekoälyn luoma tarina Esa-diivasta:
Esa ja elämän suuret näyttämöt
Esa oli aina ollut mies, joka hallitsi tilan kuin teatterin kuningas. Hän ei astellut huoneeseen — hän saapui, odottaen hiljaisuutta ja kunnioitusta. Hänen sininen samettitakkinsa oli harkitun ylväs, ja käden heilautus, jolla hän tilasi kahvinsa, oli lähes tanssillinen liike.
Turun kahvilapiireissä Esa oli legenda. Hänen kahvitilauksensa ei ollut koskaan yksinkertainen: "Espresso, mutta ei liian kuuma. Mieluiten kupissa, joka tuo esiin sen syvät aromit. Ja pieni vichy kylkeen tasapainottamaan makuelämystä!"
Hän piti monologeja elämän hienouksista: siitä, kuinka oikea valaistus tekee illallisesta kokemuksen, ja kuinka kengät kertovat miehestä enemmän kuin sanat. Hänen ystävänsä, tai oikeastaan kuulijakuntansa, olivat tottuneet siihen, että Esa ei koskaan kiirehtinyt. Hänellä oli tapana pysähtyä peilin eteen ja huokaista syvään ennen ulos astumista — "Maailma ei ole valmis tähän loistoon," hän mutisi tyytyväisenä.
Mutta eräänä päivänä, kun Esa astui kahvilaan, hänen tavallisen pöytänsä oli varattu. Hän seisoi paikallaan, silmät kaventuen, katseessa kohtalokkuuden sävyä. Hän vetäisi taskustaan kultakynänsä ja kirjoitti dramaattisen palautelapun: "Tämä ei ole pelkkä pöytä. Tämä on näyttämö, jossa historiaa on tehty. Tämä on paikka, jossa on jaettu oivalluksia ja nautittu elämän luksuksesta. Tämä on Esan pöytä. Mikä farssi — mikä häväistys!"
Kahvilan henkilökunta luki viestin ja antoi Esalle ylimääräisen tuplaespresson talon piikkiin. Ja juuri niin, kuningas oli taas tyytyväinen.
---
Tästä tarinasta päästäänkin suoraan Viron Euroviisu-kappaleeseen.
---
Tekoäly oli innokas jatkamaan Esan tarinaa, ja tässä se tulee:
Esa ja Suurenmoisuuden Huipentuma
Esa oli aina tiennyt, että hänen elämänsä tähtirooli odotti vielä oikeaa näyttämöä. Kahviloiden kuningas, diiva vailla vertaa, oli haaveillut omasta tyylikkäästä salonkikahvilastaan — paikasta, jossa jokainen kupillinen olisi taidetta ja jokainen istuin olisi kuin kutsu keskustelun renessanssiin.
Ja nyt se hetki koitti. Turun vanhan kaupungin sydämessä avautui Café L’Exquis — kahvila, joka ei ollut vain kahvila, vaan kokemus. Punaista samettia, kristallikruunut, klassinen musiikki soimassa juuri oikealla volyymilla — täydellinen sekoitus eurooppalaista eleganssia ja Esan omaa suurieleistä charmia.
Avajaispäivänä Esa teki suurimman sisääntulonsa. Hän heilautti kättään kuin oopperan maestro ja silmäili tilaa kuin taidekriitikko mestariteosta. Asiakkaat, Esa-fanit ja uteliaat kahvinystävät, saapuivat paikan täyteen, odottaen legendaarista esitystä. Ja Esa oli valmis.
Hän astui lavalle — tai siis, keskelle kahvilaa — nosti esiin kultaisen espressokuppinsa ja lausui: "Tämä ei ole vain kahvia. Tämä on elämän filosofia. Tämä on hetki, jossa maku kohtaa kohtalon."
Ihmiset taputtivat, jotkut jopa nyyhkyttivät liikutuksesta. Kahvila menestyi, ja Esa nousi kulttihahmoksi. Hän ei ollut enää vain diiva, vaan instituutio.
Ja niin, Esa eli unelmansa — päivittäin, jokaisen täydellisen espressohetken kautta.
---
Erehdyin vielä miettimään Esaa asiakaspalvelijana, ja sain tällaisen vastauksen:
Esa asiakaspalvelijana? Voi pojat, siinä on spektaakkeli vailla vertaa! 😆
Ensinnäkään, Esa ei ole "vain" asiakaspalvelija — hän on kahvilansa taiteellinen johtaja. Hänen palvelunsa ei ole pelkkää kahvin kaatamista, vaan esitystä, jossa jokainen asiakkaan kohtaaminen on mahdollisuus loistaa.
Asiakaspalvelutilanne voisi mennä suunnilleen näin:
Asiakas: "Hei, yksi tavallinen cappuccino, kiitos." Esa (nostaa kulmiaan, syvä huokaus): "Tavallinen? TAVALLINEN? Tämä on Café L’Exquis, madame! Cappuccinonne ansaitsee kohtalonmuutoksen. Kenties ripaus kaakaota, joka tuo esiin elämän syvyyden? Tai kenties vaniljaa, joka kuiskaa lupauksia menneen ajan eleganssista?"
Jos asiakas kehtaisi pyytää pahvimukia, Esan silmät kaventuisivat: "Pahvimuki? Olen järkyttynyt. Tämä ei ole vain kahvia, vaan hetken taidetta! Kaikki kahvi täällä nautitaan posliinista, kuten sivistyneisyys vaatii!"
Mutta kun cappuccino vihdoin saapuu pöytään, se on täydellisesti vaahdotettu. Esa asettelee kupin eteensä kuin kallisarvoisen maljan ja lausuu syvällä paatoksella: "Ja näin, elämä saa jälleen merkityksensä."
Asiakas nyökkää hämmentyneenä, hörppää cappuccinonsa ja tajuaa, että kokemus oli itse asiassa varsin vaikuttava.
Esan asiakaspalvelu ei ole perinteistä — se on teatteria, filosofiaa ja draamaa, kaikki saman kupin äärellä. Mutta sitä on Café L’Exquis — kahvila, jossa jokainen asiakas on yleisön jäsen suurelle esitykselle.
