sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

Paluu auringonpaluutulkintaan vuodelle 2021-2022

Kirjoitin vuosi sitten synttäreiden aikoihin ennustuksen tulevasta vuodestani auringonpaluu-karttaani tulkiten. Minulle oli järkytys, miten moni kirjoittamani asia oikeasti toteutui, vaikka kirjoitushetkellä miettii herkästi: "Hah niinpä joo, ei minulle tuollaista tapahtuisi". .--D Kokoan tähän nyt parhaat palat ja korjaan ennustuksen virhearviointeja.

https://i.imgur.com/LAxguzO.png

Kuten kirjoitin postauksessani, elämäni oli täynnä vastuuta, vakavuutta ja työteliäisyyttä. "Verkostoituminen voi olla myös paljon esillä tänä vuonna nimenomaan työasioissa" piti paikkansa, ja auttavien ihmisten tuella sain työpaikan. Kuulin kyseisen työpaikan olemassaolosta miehen siskolta, ja "tukihenkilöni" järjesti asioita ja pääsin töihin, vaikken ollut ollenkaan vakuuttava työhaastattelussa. Minusta tämä kuulostaa ihan 11. huoneen verkostoilta, mistä olin maininnut ennustuksessa. .-D Työpaikan saaminen taisi ikävä kyllä olla vieläpä manifestoinnin tulosta. Kannattaa siis pyytää tarkennetusti mitä oikeasti haluaa (mielellään jotain liian hyvää ollakseen totta), koska toiveet voivat oikeasti toteutua.

Puhuin ensimmäisen huoneen planeetoista (Saturnus, Jupiter, Chiron, Neptunus). Mieleeni tästä tulee tummanturkoosihtavanharmaansininen syvä aaltoileva meri, ja olin todella särkynein sydämin. Pitkä kylmä talvi, kaipuu ja uupumus. Havaittavissa oli todella paljon menneisyyden haavojen paranemista. Olen arvellut postauksessani seuraavanlaisesti: "Voisin nähdä että keskityn monissa asioissa itseeni, koen henkistä viisauden avautumista ja parannan psyykkistä hyvinvointiani." Joskus henkisen hyvinvoinnin parannus on sitä, että voi ensin huonosti ja tajuaa lähteä etsimään keinoa, jolla olon saisi paremmaksi. Jupiter näköjään peruuttaa, joten ehkä ei ihme, että olo oli epäonnisen oloinen. Jupiterilla on iloinen aspekti Auringon kanssa, ja ekana tulee mieleen, että isän kanssa oli hyvät välit! .-D

Saturnus kiinni nousuasteessa (ja kaiken lisäksi vielä riitaisilla aspekteilla) on kyllä äärettömän ärsyttävä asia. Kesken vuoden palasin vielä auringonpaluukarttani äärelle ja silloin kirjoittamassani kommentissa pohdin, kuinka nousumerkki, Saturnus, Mars ja Uranus oppositioissa ja neliöissä luovat suuren paineen, mitä täytyy tehdä: "Mitä haluaa tehdä, mikä karma on ja mitä universaali totuus pyytää minun tekevän". Tarvitaan uusia rakenteita ja vallankumousta mutta tuntuu, ettei se ole toteutuakseen. Olen kyllä onnellinen että tämä vuosi on ohi. xD

Sanoin, että lyhyet matkat ovat suuressa huomiossa ja vievät kohti elämäntarkoitusta, mikä pitää paikkaansa erittäin paljon. Heti synttäreiden jälkeen universumi meni uuteen asentoon, ja kävin useita kertoja käymässä lapsuuden ympäristössä pyörimässä. Se oli elämäni suunta aktiivisesti, ja suunnittelin heti uutta matkaa menneen matkan perään. On tärkeä elää joka hetki täysillä, koska muuten ei ole syytä olla poissa rakkaiden luota. Kunnia olla elossa.

Ehdin haaveilla, että kommunikointi sujuisi tänä vuonna paremmin, mutta niin ei tosiaan ollut. xD Oli liian monta hetkeä, kun muut ihmiset puhuvat ylitseni enkä kykene sanomaan, mitä oikeasti täytyy kertoa. Olenkin myöhemmässä kommentissa hienosti oivaltanut Merkuriuksen ja Kuun opposition merkityksen: "Tunteet ja puheeni ovat ristiriidassa keskenään. Tunnen jotain ja ilmaisen kuitenkin toista. Neptunus haastaa neliön lailla ja tuo hämmennystä tähän yhdistelmään. Ehkä syytän kosmista suunnitelmaa."

Luovuus tosiaan kukoisti, kuten olin arvannut. Tein rutiinilla todella paljon taideteoksia (mutta siitä tuli työlästä ja typerää kiitos Saturnuksen). Opin luomaan rutiinin taiteelleni ja pidin siitä ihailtavasti kiinni vapaa-ajallakin. Kesken vuotta kirjoitin tällaisen osuvan kuvauksen: "Taide voi olla parantava ja hoitava kokemus tänä vuonna. Venus kauniisti kolmiossa Neptunuksen kanssa ja Venus oppositiossa Pluton kanssa. Luovuus tuo ravun herkkyydellä ja neptunuksen usvalla esiin pluton syviä traumoja käsiteltäväksi. Toisaalta voi olla että Pluto luo tänä vuonna myös uusia traumoja ja/tai vanhat traumat tulevat uudelleen esiin Venuksen kautta."

Olen epäillyt minulla olevan enemmän energiaa arkielämässä, mutta kävi oikeastaan päinvastoin. Minulla oli pitkään tapana nukkua kaikki vapaa-aika arkipäivisin kun muuhun ei ollut voimia. Toisaalta työpaikan saatuani minulla oli enemmän energiaa arjessani. Olen aavistellut, että pääsen tekemään luovaa työtä ja annan sille myötätuntoni ja rakkauteni. Olen ompelimossa töissä, ja siellä on mahdollisuus luoviin työtehtäviin (tosin en ole tehnyt vielä mitään kovin luovaa). Annan panokseni kyllä, mutta myötätunto ja rakkaus kuulostaa liioitellulta. .--D

Olen kirjoittanut Kuun huonesijainnin innoittamana seuraavanlaisia pohdintoja: "Mieleni on ura-asioissa ja imagossa. Tosin vastaavat asiat voivat tuntua tunteikkailta ja aiheuttaa aaltoilua. Eikä kyse välttämättä ole mistään työpaikasta, vaan myös omista projekteistani." Kun käy töissä, niin mieli on aika pitkälti siinä mukana. Välillä raivostuttavasti, kun haluaisi miettiä jotain muuta. Todella aaltoilevaa menoa ja todella pelottavia muutoksia ja todella ailahtelevaa oloa rutinoituneenkin asettumisen jälkeen. Vielä vuosi sitten toivokkaana haaveilin, että tekisin vuoden jotain omaa projektia (elokuvaa kaverin kanssa) enkä oikeaa työtä. xD

Sinällään siisti juttu tuo Kuu 10. huoneessa, koska loin paljon tunnetasolla tulevaisuuden imagoa ja olotilaa. Sininen väri ja meri nousi vahvasti esille. Minulle tavallaan selkeni, kuinka minun tulisi mainostaa itseäni, kun joskus aloitan entrepreneur-yrittäjä-työn, koska en minä pysty tekemään tavallista työtä ikuisesti. .-D Kuu Jousimiehessä tuki varmasti paljon muutosten vuonna, ja minulla oli rohkeutta ryhtyä seikkailijaksi!

Olen hienosti arvannut, että viime vuonna käsittelin arkisia asioita ja elämän peruselementtejä. xD Kaikkea tuollaista mahdottoman maallista ja turhaa. .--D

1 kommentti:

  1. Selvästi energiat ovat muuttuneet. Katse on enemmän unelmissa ja sieluntehtävässä. Työpaikan tehtävät ja arki ylipäätään tuntuu aika merkityksettömältä ja turhalta, kun ei toteuta syvempää tarkoitustaan. (Minä transformoidun uudestaan ja uudestaan. Siellä on minun mieleni ja intohimoni!) Osaa haaveilla lennokkaasti, mutta en tiedä onko siinä todellisuus mukana. Vähän kuin olisi lomamatkalla erossa omasta arjesta, eli on 12. huoneessa. Silloin elämä tuntuu niin ruusuiselta ilman velvollisuuksia, mutta kun pääsee takaisin 6. huoneeseen ja arjen ongelmiin, kuviteltu unelma ei ole enää samalla tavalla hohdokas, mutta pitää osaa tuoda läsnäolo ja uudenlainen näkökulma. Kaikki on mahdollista. Ei tarvitse tietää miten tai milloin, mutta auttaa kun kutsuu tulevaisuuden oloa kehoonsa ja tunnustelee sitä. Näitä asioita mietin Kalaisissa tunnelmissa, kun pyöräilin tänään. xD

    VastaaPoista

Lokakuu 2024 - Vampyyreja ja simssiä

Suosikkijuomat EDin persikkainen kausimaku on maistunut useaan kertaan, vaikka purkin kivasta väristä tuleekin mieleen sinappipullo. xD Eri...