Mun ei pidä pelätä enää tuntematonta. Mun ei pidä pelätä sitä ihmistä, joksi olen tulossa. Mä en tiedä ja näe sitä vielä. Eikä mun tarvitse enää laittaa syrjään mun varjopuolia, vaan niitä piirteitä voi katsoa suoraan silmiin, vaikka se tuntuu ajoittain epämukavalta. Varjohahmot oli merkki myös siitä, että joku uusi ihminen on saapumassa mun elämään. En vielä näe tarkkaan kuka, mutta eiköhän se selviä. Tulevaisuus on aina epävarma. Ikinä ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Eteenpäin voi mennä kuitenkin luottamuksella ja tiedolla siitä, että kaikki tulee menemään ihan hyvin ja lopulta aina minun parhaakseni. Oli se vastassa oleva asia ihan mitä vaan! Sitä paitsi ne aluksi pelottavalta tuntuvat asiat ei lopulta välttämättä edes ole niin pelottavia, mitä on luullut. Nyt on hyvä aika alkaa kuulostelemaan tuntematonta ja sietämään pelkoa.
Vielä pari vuotta sitten mun oli vaikea ymmärtää, että mä itse olen paras tulkitsija itselleni niitä merkkejä kohtaan, mitä todistan. Jokaisella on kyky ymmärtää, mitä universumilla on kerrottavana just sulle!
Jännittävää!
VastaaPoistaKiitos!
Poista